Antivasemmistolaisuutta Saksojen yhdistymisen varjolla

Sunnuntai kuluikin mukavasti juhlistaessa isänpäivää ja Berliinin muurin murtumista. Syötiin ja juotiin hyvin. Lopuksi päälle jälkiruokaa. Sitten kulutimme aikaa pelien ja leikkien merkeissä. Leikimme arvausleikkejä DDR:n ja kuolleen ja kuopatun kommunismin hengessä. Erään leikin aiheena oli lukea Ilta Sanomien uusin ”DDR”-liite, josta tuli poimia julkkisten ja kokoomuslaisten asiantuntijoiden näkökulmia DDR:stä ja arvata, kuka sanoi mitä. Välillä vaihdettiin Iltalehden ”Taistolaiset”-liitteeseen. Loppuillan kulutinkin etsimällä suomalaisista ja englanninkielisistä elokuvista kohtauksia, joissa tölväistään kommunismia. Meillä Berliinin muurin murtumisen (ja sitä myötä kommunismin luhistumisen alun) muistopäivä ajoi kyllä isänpäivän ohi. Jo kokoomuslaiset sen tiesivät, se on kuin käänteinen vappu. Juhlitaan päivää, jolloin työntekijöiden oikeuksia alettiin nakertaa pala palalta ja sosialistinen holhous alkoi vaihtua ihmisten pyyteettömään hyvyyteen. Nyt saammekin nauttia palkkajäädytyksistä ja nenäpäivästä!

korppi

Vedetään niitä nenästä -päivä tarjoaa taas mahdollisuuden pelastaa roskapankkeja. Tunnuksena toimii korppikotkan nokka.

DDR (Deutsche Demokratische Republik) ei jätä ketään kylmäksi. Jopa politiikasta kiinnostumattomat teini-ikäiset osaavat haukkua tietynlaiset rakennukset DDR-tyylisiksi. DDR muodostettiin kylmän sodan aikaan, jolloin Saksa jakaantui Itä- ja Länsi-Saksaksi. Tätä pidettiin kamalana aikakautena. Sitä se monille niille perheille varmasti olikin, jotka väkivalloin erotettiin toisistaan. Kaikki vain siksi, koska itä ja länsi väänsivät kättä kylmän reaalipolitiikan hengessä. Idässä ja lännessä kehuskeltiin kilvan omilla saavutuksillaan ja väitettiin, että oma malli on parempi toista. DDR oli ahdistava poliisivaltio ”liberaalimpaan” Unkariin verrattuna. Toisaalta DDR:ää saamme kiittää monista nykyisistä hyvinvointipalveluista, joita hallituksemme on koko ajan romuttamassa. Hyvin usein vanhojen (erityisesti kommunististen) vihattujen järjestelmien mukana romutetaan myös vanhojen järjestelmien hyvät puolet. Näin kävi esimerkiksi Unkarissa, jossa ensimmäiset monipuoluehallitukset unohtivat haavoittuvassa asemassa olevat.

Länsi-Saksan ”talousihmettä” kehuvien olisi myös hyvä muistaa järjestelmän nurja puoli. Länsi-Saksassa vallitsi henkisesti raskas ilmapiiri ja monia entisiä natseja istui merkittävillä paikoilla. Länsi-Saksa oli myös tukemassa lännen imperialismia. Tämä sai aikaan Punaisen Armeijakunnan nousun ja Länsi-Saksassa koettiin monia terroritekoja. DDR:ää tulee voida kritisoida, mutta niin myös Länsi-Saksaa. Vai ovatko vasemmistolaisten rikokset aina pahempia, kuin oikeistolaisten pahat teot? Vasemmistolaisten rikoksista pidetään lukua kaikissa piireissä. Oikeistolaisten rikokset muistetaan vain vasemmistolaisten ja muiden pehmeitä arvoja edustavien tahojen parissa, joita valtaeliitti ja valtakulttuuri pyrkii luonnollisesti kaiken aikaa marginalisoimaan. Oikeistolaisuudesta puhuttaessa en nyt siis tarkoita vain äärioikeistolaisuutta. Vaikka kyllä se äärioikeistolaisuuskin on pääsemässä pannasta vähitellen.

mussolini

Mussolini oli paska jätkä, mutta Mussolinin aikana junat kulki

Kapitalismin mustia kirjoja tarvitaan lisää tuomaan äärioikeistolaisten rikosten lisäksi myös muiden oikeistolaisten rikoksia päivänvaloon. Nyt keskitytään yksipuolisesti vain kommunistien (ja natsien) tekemiin rikoksiin. Mistä sitten saa tietoa kommunistien tekemistä rikoksista? Kysy keneltä tahansa vastaantulijalta. Kuinka saadaan selville riistoyritysten kolmannen maailman köyhiä työllistävien, hyvää tarkoittavien yritysten tekemät vääryydet? Kuka osaa kertoa? Pääministeri Stubb?

stubb

No höh! Taasko meidän pitää tyytyä joidenkin saarnaavien hippijärjestöjen, kommareiden ja länsimaita vihaavien kolmasmaailmalaisten valituksiin? Niin, on se välillä turhauttavaa, kun oikeistolaisten rikoksista saadaan lukea vain valveutuneiden ja kriittisten tahojen raporteista. Kommareiden rikoksista kertomiseen ollaan taas valmiita törsäämään euroja, jotta Pihtiputaan mummokin ymmärtää, että hallitsevaa luokkaa vastaan nousseiden tekemät rikokset ovat pahempaa laatua, kuin hallitsevan luokan tekemät rikokset. Jokaisen pitää tietää paikkansa tässä maailmassa, vai kuinka, Aristoteles? Ilman tiettyjä kriittisiä toimittajia ja järjestöjä tuskin tietäisimme siitä, että Kolumbiassa julmuuksiin voivat syyllistyä myös oikeistolainen hallitus ja äärioikeistolaiset puolisotilaalliset joukot. Mut kato se FARC on vasemmistolainen, sen siis täytyy olla pahempaa laatua, kuin AUC!

Olen tietenkin iloinen saksalaisten puolesta. Kyllä on liikuttavaa nähdä perheiden yhdistämisiä (erityisesti siks kun kysees ei oo somalit ja muut ”ählämit”, heh heh!) ja sitä riemua, joka muurin murtumisesta seurasi. Neuvostoliittolainen malli ei selvästikään toiminut. Ei se vaan toimi, että yht’äkkiä julistetaan, että ”hei, me ollaan muuten kommunisteja nyt” tai että Moskovaa pidetään kommunistisen maailman pääkaupunkina. Silti, yleinen antivasemmistolaisuus on saamassa jälleen käsittämättömät mittasuhteet, jolloin Berliinin muurin murtumisen muistelua käytetään vain yhtenä keinona kaikenlaisen vasemmistolaisuuden lokaamiseksi. Vaan milloin tulemme lukemaan iltapäivälehtien liitteitä shokkiterapian arkkitehdeistä? Milloin saamme lukea lehdistä, ettei Alexander Stubb näe eroja kapitalismin ja riiston välillä? Saammeko koskaan kuulla uudenvuodenpuheita, joissa vallanpitäjät muistuttavat, että yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia jäsenistään?

Entä tulemmeko koskaan kiinnostumaan yksityiskohtaisista tarinoista, jotka koskevat Länsirannan ”turva-aitaa”? Entäpä sitten niistä muureista, joilla padotaan ”laitonta” maahanmuuttoa Meksikosta ja Väli-Amerikasta? Miksi Berliinin muuria niin paljon demonisoidaan? Sehän oli vain käänteinen versio Länsirannan ”turva-aidasta”. Eikös länsisaksalaisten olisi pitänyt olla vain kiitollisia siitä, ettei DDR halunnut, että omat maanmiehet menisivät puhtoiseen Wirtschaftswunderiin elintasopakolaisiksi? Luulisi nyt että edes maahanmuuttokriitikot taputtaisivat käsiään sille mallille, että portit suljetaan elintasopakolaisilta. Ainoa ero noissa muureissa on se, että Berliinissä ulospyrkijöitä ammuttiin, kun taas esimerkiksi Teksasissa sisäänpyrkijöitä ammutaan. Pitäisikö Meksikon olla avoimesti kommunistinen, jotta USA:n punaniskaisimmatkin republikaanit olisivat vaatimassa hallitusta avaamaan ovet meksikolaisille?

Ronald Reaganin puhe oli varmasti vaikuttava. Nyt eletään kuitenkin nykyaikaa ja tarvittaisiin kipeästi jota kuta puhumaan järkeä Israelille ja USA:lle niiden halutessa ehkäistä kehitysmaiden asukkaiden vapaata liikkuvuutta. Berliinin muuri ei ollut suinkaan viimeinen ihmisiä epäinhimillisesti jakanut muuri. Pitäisikö USA:n itä- ja länsipuoli erottaa toisistaan muurilla tasapuolisuuden vuoksi? East Coast vs. West Coast, baby!

correa

border guard

Ei niin lämmin vastaanotto meksikolaisille

PS: Oikeiston edistys: taannutaan villin kapitalismin aikaan. Oikeiston tasa-arvo: kannatetaan teoriassa, käytännössä tasa-arvo on parempien ihmisten tasa-arvoa. Oikeiston demokratia: erimielisyyttä suvaitaan, jos erimielisyys tarkoittaa sitä, että ollaan eri mieltä suvaitsevaistodiktatuurin kanssa konservatiivisen suvaitsemattomalla tavalla tai jos erimielisyydellä tarkoitetaan liberalismin koulukuntien (klassinen, itävaltalainen, Chicagon jne.) välisiä eroja.

Mainokset

About Heikki Ekman

http://jarkeapeliin.blogspot.fi/ (vanhemmat kirjoitukset)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: