Vaalimuistio

Vaalit käytiin pari viikkoa sitten. Nyt ollaan rakentamassa kenties oikeistolaisinta hallitusta aikoihin. Kyse lienee vain siitä, tuleeko hallituspohjasta peittelemättömän oikeistolainen vai tuleeko hallitukseen jokin työväenpuoluetta leikkivä tai etäisesti muistuttava puolue hämäyksen vuoksi. Saattaapa olla, että jos perusporvarit pääsevät toteuttamaan kapitalistisia unelmiaan, syntyy Suomeenkin kunnon protestikulttuuri. Peitelty tai peittelemätön oikeistopolitiikka tulee joka tapauksessa saamaan vastaansa kansan todelliset syvät rivit. Siitä on saatu jo esimakua. Talvisodan hengestä lienee turha puhua, kun sen ”yhteisen” veneen soutaminenkin on vähitellen loppumassa. Suosittelen porvarien jo nyt mitä pikemmin katsovan itselleen moottorivenettä menolipun kera ennen kuin tulee liian myrskyisät oltavat. Voi myös olla, ettei ulkomaillakaan kauan kultaisista päivistä nautita. Rajoja tuntemattoman kansainvälisen kahlitsemattoman kapitalismin sivutuotteena myös vastarinta on kansainvälistymässä. Ei auta, kuin mennä marsilaisia riistämään.

Toinen, pelottavampi vaihtoehto on se, että suomalaiset vetäytyvät yhä syvemmin itseensä katsellen apaattisen alistuneesti hyvinvointivaltion tuhoamista ja siirtymistä osaksi museonostalgiaa sekä todistaen fasistisen uhon kasvua verkossa ja kaduilla. Ei jakseta puolustaa omia oikeuksia. Hoetaan sitä samaa mantraa, ettei se oma ääni kuitenkaan mitään ratkaise (joo, kuten ei niiden monien muidenkaan äänet, jotka yhteenlaskettuna olisivat saattaneet muuttaa äänestystulosta nykyisestä). Siinä sitä sitten vaan aina tasaisin väliajoin ihmetellään, miksi asiat menevät niin huonoon suuntaan. Mutta äänestinhän minä sentään perusporvareita (perusporvarillisen maalaischarmin harhauttamana), jotka laittavat Suomen kuntoon ja viime vaaleissa jätin ääneni käyttämättä. Kuinka ihmeessä voikaan luokkajako näin voimistua 2010-luvulla? Ei vaan käsitä!

Tässä kohtaa voisi mukailla Martin Niemöllerin runoa: ensin ne tulivat leikkaamaan koulutuksesta, enkä puhunut mitään, koska en ollut koululainen taikka opiskelija. Sitten ne tulivat leikkaamaan vanhustenhuollosta, enkä sanonut mitään, koska en ollut vanhus. Sitten ne tulivat leikkaamaan terveydenhuollosta, enkä sanonut mitään, koska en ollut sairastellut vuosikausiin. Sitten ne tulivat leikkaamaan työläisiltä, enkä sanonut mitään, koska en pitänyt itseäni työläisenä. Sitten ne tulivat leikkaamaan minun oikeuksistani, eikä ollut ketään, joka olisi puhunut puolestani, koska muiden kaltaisteni passiivisten takia yhteiskunnan annettiin eriarvoistua, kurjistua, militarisoitua ja fasismin nousu hyväksyttiin hiljaisesti.

20150501_121601

Kokoomuslainen narsistinen itsetyytyväisyys ja sosiaalidarwinistinen, ihmisvihamielinen halveksunta (stubbismi) on lisääntynyt. Räpsitään itsestä selfish-kuvia ja julistetaan, kuinka köyhyys on täysin omaa syytä. Kokoomuslainen ylimielisyys on heijastunut suomalaiseen arkipäivään. Ollaan entistä yksilökeskeisimpiä, halveksitaan työttömiä (ollaan kateellisia heidän saamista eduista), halutaan olla voittajien kelkassa ja käyttäydytään, kuin Euroopan omistajat. Stubbismin vallankaappaus on todellisuutta. Ollaan niin tyylikkäitä, demokraattisia, kansainvälisiä ja ah, länsimaalaisia, kun päästään Saksan takaa huutelemaan ”laiskoille kreikkalaisille” ja ruoskimaan heitä säästämään itsensä henkihieveriin. Politiikasta mitään tietämättömätkin ovat selvillä siitä, että kreikkalaiset ovat Suomelle velkaa ja heidän tulee elää ikuisessa kiitollisuudenvelassa. Ihan vaan Stubbillekin tiedoksi: kannattaa hieman perehtyä historiaan ja vaikka välillä ihan oikeasti kuunnella kreikkalaisia. Saksa maksakoon natsiajan velkansa. Onko myös unohdettu, että Saksan ”talousihme” sai kiittää velkojen anteeksiantoa menestyksestään?

Oikeisto on rummuttanut tympeää talousretoriikkaansa taukoamatta. Milloin pienituloisten pitää olla valmiita maltilliseen palkkaratkaisuun (SAK:n myötäillessä EK:n kantoja täysin), milloin vaaditaan velaksi elämisen lopettamista ”paisuneen” julkisen sektorin kustannuksella. Sen sijaan, että kylmää talousretoriikkaa kyseenalaistettaisiin, menevät hyvin useat mattimeikäläiset mukaan talousretoriikkaan täysin. Tulos on tämä:

20150413_204658

Riitta Väisänen: ”Luottoluokitukseni on Kreikan tasoa”

Tavalliset kansalaiset toistelevat vallanpitäjien talousretoriikkaa robottimaisesti, kuin oltaisi Stalinin Neuvostoliitossa. Stalin olisi tyytyväinen. Kansalaisten näkemyksiä ei kuunnella, mennään vain yhden totuuden mukana ortodoksista talouslinjaa noudattaen. Jos Bulgaria oli itäblokin uskollisimpia maita, on Suomi uskollisista uskollisin länsiblokin maa. Halutaan pitää stalinistisen itsevarmasti kiinni vanhoista näkemyksistä, vaikka yleinen trendi olisikin kääntymässä suosimaan erilaisia näkemyksiä. Bulgarialle oli ominaista vastustaa esimerkiksi perestroikaa, vastustaako Suomi nyt 2010-luvun perestroikaa? Taloudellista toisinajattelua kehiin! Vaihtoehtoja on!

Kun kansalaiset pidetään passiivisina hömpän (viinan, tv-viihteen, mainosten) voimin, ei kukaan tajua edes vastustaa nykymeininkiä. Kun siellä rapakon takanakin ihan taviksilla on mahdollisuus menestyy ja sisustaa luksuskämppiä, on jokainen oman onnensa seppä! Aivopesuhömpällä taas turvataan yhteiskunnan asteittainen militarismi ja fasismisaatio. Kun isoveli tarjoaa kaikkea kivaa (tai ainakin mahdollisuuden kaikkeen kivaan), miksi turhaan kyseenalaistaa sellaista ihanaa järjestelmää? Manipuloidaan ihmisiä tavoittelemaan luksusta ja kääntymään välinpitämättömiksi yhteiskunnalliselle epätasa-arvolle. Jos epätasa-arvo alkaa pistää liikaa silmään, ainahan sitä saa kyhättyä ulkoisia uhkia, jotka vievät huomion toisaalle. Fasistit (valtion tahdottomat rakkikoirat) pitävät huolen siitä, etteivät vasemmistolaiset valita liikaa. Iltapäivälehtien (nuo koko kansan tahdon julistajat) pelotteluotsikoilla saadaan kansalaiset viimeistään vakuuttuneeksi siitä, kuinka Venäjä vyöryy tänne jossain muodossa jo huomenna, tai viimeistään kesällä:

20150410_180034

Rutonomainen erimielisyyden saasta saadaan vähintään marginalisoitua leimaamalla kaikki hipit, anarkistit, punaiset ja vihreät (hämmentävän usein jopa sosiaalidemokraatit!). Kaikki valtavirtaisesta ajattelutavasta poikkeavat ovat venäläismielisiä trolleja. Se on se tuttu ja tehokas tapa saada huomio maan sisäisistä ongelmista kiinnittämällä huomio ulkoisiin uhkiin. Turha siis syyttää pelkästään Putinia sisäpoliittisesta hämäysliikkeestä.

Voimain tunnossa oleva konservatiivinen oikeisto heiluttaa leimakirvestä kenties kaikkein innokkaimmin samalla kun itketään, kuinka media ja vihervassarit lyövät leimoja. Punaniskaiseen tyyliin puhistaan kommunismista ja punavihreästä kuplasta. Voisi sanoa, että Timo Soinikin on omaksunut varsin yhdysvaltalaisen tavan puhua kanssaan poliittisesti eri mieltä olevista. Yhdysvaltojen republikaanista puoluetta muistuttavan puolueen puheenjohtaja käy rukousaamiaisilla ja haukkuu kriitikkoja kommunisteiksi (vaikka kyse olisi keskustavasemmistosta). Johdonmukaista olisi, että seuraavaksi antikommunistisen kotikasvatuksen saanut Soini alkaisi kyseenalaistaa Obaman amerikkalaisuutta ja kristillisyyttä.

soini

Nähtäväksi jää, mihin suuntaan tuo vailla sosialismia (fasistinen?) oleva työväenpuolue vielä kehittyy. Tiedossa on varmaankin lisää erimielisten ja erilaisten ihmisten leimaamista, johon käydään hakemassa mallia Youtuben nettinatseilta. Jospa sitä ollaan kuitenkin pehmenemään päin. Jospa se hallitukseen hinku onkin niin kova, että siinä ollaan valmiita vaikka myymään persettä, kuten meinasi käydä vuonna 2011.

Tunnelmat vaalitulosta seuratessa ja pohtiessa yleistä oikeistolaista ilmapiiriä olivat lievästi sanottuna pettyneet. Oikeistolaisille, erityisesti konservatiivisille oikeistolaisille tämä on ollut juhlan aikaa. Hallitusneuvottelut eivät ole vielä alkaneet, mutta ei tarvitse olla ennustaja arvatakseen, että hallitus muodostuu todennäköisesti Keskustasta, Perussuomalaisista ja Kokoomuksesta. Vaikka SDP tai Vihreät otettaisiinkin mukaan hallitukseen, ei meno juuri muuttuisi. Tilanne on vähän verrattavissa siihen, että jyrkänteeltä kuolemaan tuomitut (Suomen pienituloiset) saisivat valita hymyilevien ja yrmyjen heittäjien väliltä. SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat valitsemassa hymyilevien teloittajien roolia antautuessaan uusliberalistisille kompromisseille. SDP ja Vihreät ovat päätöksillään eduskunnassa ja kuntatasolla osoittaneet, ettei niistä ole työväkeä ja luontoa pelastamaan. Vasemmistoliitossa keskitytään pääasiassa hehkuttamaan sitä, kuinka paljon pahempi tilanne olisi, jos Vasemmistoliitto ei olisi ollut mukana hallituksessa. Alkaa tässäkin kohtaa tulla mieleen Yhdysvallat, jossa demokraatit hehkuttavat olevansa niitä, jotka torppaavat republikaanien hulluimmat ehdotukset. Yhdysvaltojen vähäosaiset osaavat varmasti arvostaa maltillisia ja vaatimattomia torjuntavoittoja…

Vasemmistoliiton ongelmana on liiallinen maltillisuus. Se on melkein yhtä valmis kompromisseihin, kuin SDP ja duunarin selkänahasta EK:n kanssa sopeuttava SAK.On ihan hyvä, että painotetaan järkiargumenttien käyttöä. Järkiargumenteilla saadaan vahvistusta siitä, että porvarillinen ihmiskäsitys on pahasti pielessä. Tämän huomaamiseen riittää usein kyllä pelkkä maalaisjärkikin. Olisi myös hyvä pohtia, saadaanko mitään tosiasiassa aikaan vetoamalla järkiargumenteilla porvariin riiston lopettamiseksi. Vedotaan nyt vielä porvarin tunteisiin ja kerrotaan sydäntä riipaisevia esimerkkejä köyhien arjesta. Arvatkaa kuunteleeko porvari mieluummin liikuttavia vuodatuksia vai naapurihuoneesta kuuluvaa rahan kilinää? Sisäistetäänpä sen lisäksi vielä hieman lisää valtamedian ja poliitikkojen paskapuheita siitä, että kaikkien on soudettava samaa venettä, eikä populistiseen politikointiin ole varaa. Vapun Iltalehdessä oli tehty suorastaan mainio johtapäätös siitä, kuinka SDP:n ja Vasemmistoliiton äänestäjät haluaisivat puolueiden vasemmistolaistuvan. Ay-liikkeiden vallan vähentämistä kannattavassa artikkelissa suorastaan hämmästeltiin vasemmistopuolueiden äänestäjien haluavan lisää vasemmistolaisuutta. Minä taas ihmettelen sitä, mikseivät puolueet jo vasemmistolaistu, kun kerta äänestäjätkin sitä toivovat.

Populistiksi ja kommunistiksi leimautumisen pelko estää vielä tässä vaiheessa Suomen SYRIZA:n tai Podemosin muodostumisen. Paavo Arhinmäen haluttomuus osallistua SKDL:n perustamisen 70-vuotisjuhlaan oli hyvin kuvaavaa. Oma menestys ja omat piirit ovat tärkeämpiä, kuin laajempi vasemmistolainen yhteisrintama. Riidellään vaan lisää niin kyllä ääliöoikeisto tulee vallanhimossaan kieltämään hajanaisen, maltillisen ja hiljaiseksi pelotellun vasemmistonkin. Siinä onkin sitten ihmettelemistä, miksei kukaan enää puhukaan köyhien ja marginalisoitujen puolesta. Suomalaiset vasemmistopuolueet ovat niin saamattomassa lamaannuksen tilassa, että oikein harmittaa. Pitäisikö käydä Kreikassa, Espanjassa ja Etelä-Amerikassa (alueilla, joissa osataan järjestäytyä) pyytämässä kehitysapua syvän lamaannuksen tilassa oleville vasemmistolaisille tahoille täällä Suomessa?

Oikeistolaiset näkisivät mielellään maan vapaana vasemmistolaisuudesta, vihreästä politiikasta ja ay-liikkeistä. Thatcherilais-reaganilaisen jyräyspolitiikan tielle ei vielä olla voitu lähteä. Siksi pyritään aluksi väittämään, ettei poliittisia jakolinjoja ole ja lobataan esimerkiksi maltillista palkkaratkaisua. Julistetaan, että vasemmisto kuuluu historiaan ja tulevaisuus kuuluu järkipolitiikalle. Toisin sanoen halutaan purkaa hyvinvointivaltio ja kaikki muut oikeiston ahneutta rajoittavat tekijät. Lienee turha mainita, ettei tämä olisi kehitystä, vaan paluuta hyvinvointivaltiota edeltävään aikaan. Toivon todella, ettei Vasemmistoliitto pääse hallitukseen. Kenties muutama vuosi oppositiossa virkistää ja radikalisoi.

Fiilikset vaalitulosten selvittyä ja seuratessa yleistä oikeistolaista kehitystä

Fiilikset vaalitulosten selvittyä ja seuratessa yleistä oikeistolaista kehitystä

Toisenlainen Eurooppa on mahdollinen! Tuetaan porvarillisen talousveturin ja Kreikan kurjistajan oppositiovoimia!

Toisenlainen Eurooppa on mahdollinen! Tuetaan porvarillisen talousveturin ja Kreikan kurjistajan oppositiovoimia!

PS: Oikeiston edistys: taannutaan villin kapitalismin aikaan. Oikeiston tasa-arvo: kannatetaan teoriassa, käytännössä tasa-arvo on parempien ihmisten tasa-arvoa. Oikeiston demokratia: erimielisyyttä suvaitaan, jos erimielisyys tarkoittaa sitä, että ollaan eri mieltä suvaitsevaistodiktatuurin kanssa konservatiivisen suvaitsemattomalla tavalla tai jos erimielisyydellä tarkoitetaan liberalismin koulukuntien (klassinen, itävaltalainen, Chicagon jne.) välisiä eroja.

Mainokset

About Heikki Ekman

http://jarkeapeliin.blogspot.fi/ (vanhemmat kirjoitukset)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: