Vaihtoehto öyhötykselle

Maahanmuuttokeskustelu on kuumentumassa edelleen käynnissä olevan pakolaiskriisin myötä. Pakolaisvastainen painostusryhmä on saamassa tahtonsa läpi. Maahanmuutosta ei suinkaan keskustella kiihkottomasti ja kriittisesti vaan muukalaisvastaisen painostusryhmän ehdoilla. Rajoja vaaditaan kasvavassa määrin kiinni, ikään kuin sillä ratkaistaisiin kaikki Suomen ongelmat. Maahanmuuttokriittiset pitävät selvästi itseään uudelleen syntyneinä sotureina, jotka haluavat näin 2010-luvulla olla mukana puolustamassa kapitalistista, joiltakin osin kristillistä Eurooppaa (Yhdysvaltain rakastajatarta) islamilaisilta terroristeilta pakolaisilta. Balkan ja Unkari ovat jo käytännössä uponneet (vähän, kuin silloin ottomaanien aikaan), mutta vielä voimme niukin naukin pelastaa räpiköivän Saksan ja muun sivistyneen pohjoisen. Toivotaan, et ne Merkelin puoluekaverit takoo järkee sen mokuttajan päähän. Ihme rotupetturi.

Ei mene kyllä Suomellakaan hyvin, kun lestapääministeri (jonka piti olla suvaitsematon, luoja paratkoon!) lupaa antaa yhden kodeistaan pakolaisten asuttavaksi. Kamalaa, vai mitä, oi uusliberalistisen vastaisen taistelun kenraali ja erityisen hyvin harjattu Immosen Olli? Äkkiä nyt sensuroimaan niitä manipuloituja kuvia, jottei ihmisten auttamishalu tulevaisuudessa heräisi! Äkkiä julistamaan maalla, merellä ja ilmassa, kuinka monikulttuurisuus on haitallista lapsillesi ja lapsenlapsillesi. Sipilän teko on tietenkin kunnioitettava. Ei tule kuitenkaan unohtaa Anna Kontulan kansalaistottelemattomuutta. Muistetaan myös, että kyseessä on pääministerin toissijainen koti. Tällä en siis halua vähätellä Sipilän panosta, vaan mediahypetystä. Mediahypetys yksittäisten ihmisten teoista kertoo karua kieltä nykymaailmasta. Maailmassa on niin paljon kyynisyyttä ja itsekkyyttä, että yksittäisetkin hyväntekijät nostetaan miltei Jeesuksen asemaan. Kynnys on matala pyhimyksiä etsiessä. Nyt kilpaillaan siitä, kenellä on suurin sydän. Roomalaiskatolisen Timo Soinin sydän, luonnollisesti, on kooltaan pienempi, kuin Pietarinkirkko. Omiaankaan ei kykene auttamaan, kun on niin kiire vastustaa pakolaisuutta ja tuhota hyvinvointivaltiota. Persuja ei mielenosoituksissa tulla näkemään, ellei kyse ole mielenosoittajien vaatimus pakolaisten olojen huonontamisesta. Hyvinvointivaltion puolustaminen ei kiinnosta niin paljon, kuin maan puolustaminen muslimeilta.

Maahanmuuttokeskustelua hallitsee nyt perussuomalainen punaniskainen öyhötys vastapuolen keskittyessä puolustukseen. Perussuomalaiset ja mahdollisesti tulevaisuudessa perussuomalaisiin liittyvä Paavo Väyrynen vaativat rajoja kiinni tai sitten kristillisesti haluavat, että Suomi vastaanottaisi vain kristittyjä turvapaikanhakijoita. Jopa julkiateisti Jussi Halla-aho on peräänkuuluttanut kristittyjen suosimista. Vastapuoli on reagoinut asiaan konservatiivisen humanistisesti. Muistutetaan siitä tosiasiasta, että nykyisissä puitteissa (kansainväliset lait, EU:n jäsenyys) Suomellakin on velvollisuus auttaa hätää kärsiviä, eikä heitä tule missään tapauksessa asettaa vastakkain suomalaisten vähäosaisten kanssa. Allekirjoitan tämän näkemyksen täysin.

Vastapuoli ei juurikaan hyökkäile. Vastapuolella on ollut tapana puolustaa nykyistä järjestelmää. Korostetaan, kuinka nykyisellään pakolaisille ei jaeta tukia niin avokätisesti, kuin pakolaisia vihaavat väittävät. Hyvin varovasti saatetaan arvostella nykyisiä pakolaiskiintiöitä tiukiksi ja joskus saatetaan ehdottaa niiden nostamista. Voimat menevät rasististen pösilöiden kanssa väitellessä ja uskomattomimpia väitteitä alas ampuessa. Hermostuneena rasismiin saatetaan tokaista vastaan jotain suomalaisista sosiaalipummeista ja juopoista. Kyse saattaa olla suvaitsevaisuuden porvarillisesta muodosta (aiheesta joskus myöhemmin ja laajemmin lisää) tai silkasta halusta sanoa vastaan junttirasistille, että ”kyllä meilläkin on luusereita”. Niin tai näin, mielestäni kyseisenlaiset argumentit eivät toimi. Niillä vain lisätään kantaväestön ja pakolaisten vastakkainasetteluja. Suomessa on oikeasti hyvin paljon ihmisiä, jotka kärsivät hallituksen leikkausterrorista ja kokevat, että muun maalaisia suositaan ”omien” kustannuksella. Li Andersson kirjoitti aiheesta hyvin ja rakentavasti.

Nyt tarvittaisiinkin kipeästi leimallisen vasemmistolaista maahanmuuttopolitiikkaa. Avoimen vasemmistolainen profiloituminen on tärkeää kaikessa näin kovan oikeistolaisuuden aikakaudella. Millaista vasemmistolainen maahanmuuttopolitiikka sitten voisi olla? Voitaisi ainakin rohkeasti vaatia pakolaiskiintiöitä ylös (hallitusti) aina säännöllisin väliajoin. Tämän lisäksi on tietenkin yhdyttävä painostuskuoroon, joka vaatisi rikkaita arabimaita ja Yhdysvaltoja ottamaan osaa humanismiin. Paksusti voivilla öljyvaltioilla ja nykyiseen kriisiin monelta osin syyllisellä Yhdysvalloilla on varaa.

Rakentavaa suhtautumista ja toimintaa saadaan aikaan tietoa lisäämällä. Mitä vähemmän asioista tiedetään, sitä enemmän lähdetään öyhöttämään omista ennakkoluuloista ja kuuntelemaan asioita äärimmäisellä pintatasolla käsittelevää valtavirtamediaa ja vielä pahempia rasistisia öyhöttäjiä. Tarvitaan monikulttuurisuuskoulutusta. Asenteet opitaan usein kotoa, toisin sanoen koulutus on aloitettava vanhemmista. Työpaikoille voisi tuoda pakollisia luentoja monikulttuurisuudesta, kansainvälisistä reaalipoliittisista suhteista (jotka usein vaikuttavat suurelta osin niihin sotiin, jotka aiheuttavat pakolaisuutta). Ymmärrystä syventävät luennot voisi liittää myös työnhakuprosessiin. Voitaisi myös tehdä erilaisia pamfletteja kansainvälisyydestä ja kulttuurienvälisistä suhteista, joita jaettaisiin kaikkiin koteihin ympäri maata. Kaupallisen median roolia ei tule unohtaa. Kaupallista mediaa olisi voitava painostaa uutisoimaan asioista syvällisemmin maahanmuuton osalta (ei tekisi pahaa Venäjään ja muuhun vastaavaan liittyvässä uutisoinnissa) sakkojen uhalla. Enemmän tutkivaa ja laadukasta journalismia, jolla pyritään ymmärryksen syventämiseen. Vähemmän kirkuvia lööppejä ja klikkiansoja, jotka ovat osasyyllisiä ennakkoluulojen lisääntymiseen.

Liikuttaessa pakolaiskriisin perussyiden äärellä tulee tämän kaiken lisäksi mieleen tietenkin paikallinen avustaminen. Tällä en nyt siis tarkoita sitä, että keskityttäisiin hädänalaisten auttamiseen ainoastaan heidän omissa kotimaissaan tai eristettyinä pakolaisleireillä ehkäisten heidän tuloaan Eurooppaan. Hädänalaisia on autettava toki myös etäämmällä, mutta vasemmistolaisessa hengessä ja ilman voiton tavoittelua. On myös puututtava pakolaisuuden syihin. Kylmään pohjoiseen ei huvin vuoksi tulla. Ajatelkaapa, jos ihmiset suuntaisivat voimavaransa pakolaisten vastustamisen sijaan imperialismin vastustamiseen. USA:n imperialistinen politiikka Irakissa on suurena syynä ISIS:n syntymiseen, voimistumiseen ja sitä kautta nykyiseen pakolaiskriisiin. Nyt halutaan vielä enemmän kaaosta syrjäyttämällä Bashar al-Assad. Ajatelkaapa, jos kansalaiset vastustaisivat kansainvälistä asekauppaa. Kun ei sallita aseiden myyntiä sota-alueille, ei sotiminenkaan kauan kestä, tai ei ole ainakaan niin tuhoisaa. Vaan taitaa olla helpompi suunnata kaikki energiat kamalien eriväristen pakolaisten vihaamiseen. Pakolaisuuden vastustaminen on helppoa maailmassa, jossa inhimillisyys on muutenkin ohutta, melkein marginaalista. Ei kiinnosta, että omalla toiminnalla ja piittaamattomuudella edesautetaan inhimillistä kärsimystä tukemalla imperialismia, asekauppaa ja taloudellista epätasa-arvoa ja uuskolonialistista riistoa. Rajat vaan kiinni kaikilta erivärisiltä maahanpyrkijöiltä. Sillä keinolla Suomi varmasti pelastuu…

Ääliöoikeisto-suomi -sanasto

hädänalaisten auttaminen paikan päällä: ainoastaan silloin, jos se on tuottoisaa, muussa tapauksessa menkööt hipit omalla kustannuksellaan ja pysykööt siellä, koska ebola; kun rajat on turvallisesti suljettu, voivat vapaaehtoiset maailmanparantajat mennä muun maalaisia auttamaan, valtio ei osallistu prosentin sadasosan vertaa

omat ensin: oikeistopopulistista retoriikkaa; ahkerat työtä tekevät, vanhukset (oikeistolaisen idealisoituina), mahdollisesti myös jalot köyhät (jotka ovat suomalaisen nöyriä, puhuvat vanhahtavasti/runoillen, kuten jossain satumaailmassa), ei koske sosiaalituilla eläviä ”tatuja”, opiskelijoita ynnä muita yhteiskunnan elätettäviä

Suomi kuntoon: Suomi lunastuskuntoon, kohti troikan orjuutta; 10 miljardin leikkaukset; lopullinen kuolinisku pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle

saamaton hallitus: Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset, jotka eivät olleet riittävän kykeneväisiä kurittamaan köyhiä; vuosien 2011-2014 ja 2014-2015 hallitukset, jotka eivät uskaltaneet tuhota hyvinvointivaltiota

perussuomalainen keskustelukulttuuri: ”en kommentoi”, ”lähdenkö pois?”, ”ei kuulu minulle, muut käsitelkööt asian”, ”ei kyllä muuten ole meidänkään asia käsitellä tuota!”

Mainokset

About Heikki Ekman

http://jarkeapeliin.blogspot.fi/ (vanhemmat kirjoitukset)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: